{"id":186,"date":"2012-05-16T10:09:28","date_gmt":"2012-05-16T10:09:28","guid":{"rendered":"http:\/\/www.berylline.fi\/test\/?page_id=186"},"modified":"2025-03-01T08:05:36","modified_gmt":"2025-03-01T08:05:36","slug":"terveys","status":"publish","type":"page","link":"http:\/\/www.berylline.fi\/en\/terveys\/","title":{"rendered":"Terveys"},"content":{"rendered":"
<\/div>\n\n\n\n

Rodun terveydentila<\/h3>\n\n\n\n

Alla on listattu joitain rodussa esiintyvi\u00e4 terveydellisi\u00e4 ongelmia, ja kerrottu niiden hoidosta sek\u00e4 merkityksest\u00e4 koiran el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Suomen Italiaanot ja Cirnecot ry teetti vuoden 2012 alussa terveyskyselyn, jonka tuloksiin voi tutustua t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Allergiat<\/strong>
Italianvinttikoirilla on aiemmin esiintynyt kohtalaisen v\u00e4h\u00e4n erilaisia allergioita, mutta viimeisimm\u00e4n vuonna 2012 teetetyn terveyskyselyn perusteella allergioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on nousussa. Rodussa esiintyy niin yliherkkyytt\u00e4 eri ruoka-aineille kuin suolistoon ja vatsan toimintaan liittyvi\u00e4 vaivoja.<\/p>\n\n\n\n

Autoimmuunisairaudet<\/strong>
Rodussa esiintyy eri autoimmuunisairauksia yksitt\u00e4istapauksina (AIHA<\/a>, SLO<\/a>, IMPA, White Shaker<\/a>, Vitiligo<\/a>, Addisonin tauti<\/a>). Autoimmuunisairaudet ovat ongelmallisia, sill\u00e4 ne ovat eritt\u00e4in haasteellisia hoidettavia. Kantasoluhoidot ovat kalliita ja tutkimus alkutekij\u00f6iss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Blue Dog Syndrome, CDA<\/strong>
Sinisen koiran syndrooma<\/a> eli CDA on ihosairaus, jota esiintyy haalistumav\u00e4risill\u00e4 koirilla (siniset\/harmaat ja isabellanv\u00e4riset koirat). Koira alkaa kaljuuntua sel\u00e4n ja p\u00e4\u00e4n alueelta keskim\u00e4\u00e4rin 0,5\u20145 vuoden i\u00e4ss\u00e4. Sairautta esiintyy rodussa eriasteisena. Jotkut koirat kaljuuntuvat t\u00e4ysin, toisilla sel\u00e4n alueella huomaa muutamia karvattomia kohtia mik\u00e4li katsoo tarkkaan. Sairautta ei ole p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti hoidettu, sill\u00e4 se ei tiett\u00e4v\u00e4sti aiheuta koiralle kipua, kutinaa tai muita vaivoja. Kaikki haalistumav\u00e4riset koirat eiv\u00e4t ole sairaita.<\/p>\n\n\n\n

Epilepsia<\/strong>
Epilepsian esiintyvyys rodussa on noin 7 %. Sairaus puhkeaa keskim\u00e4\u00e4rin 2\u20145 vuoden i\u00e4ss\u00e4 ja siit\u00e4 on eriasteisia muunnoksia.<\/p>\n\n\n\n

Hammaskivi<\/strong>
Italianvinttikoirille kertyy yksil\u00f6st\u00e4 riippuen runsaasti hammaskive\u00e4, ja parodontiitti on kohtalaisen yleinen vaiva. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 hampaidenhoidosta on teht\u00e4v\u00e4 heti pennusta rutiininomainen toimenpide, kuten kynsien leikkaus. Pentua voidaan totutella tuleviin hoitotoimenpiteisiin antamalla sille hammasharja leluksi. Kun pentuhampaat ovat vaihtuneet pysyviin ja kasvu pys\u00e4htynyt, aloitetaan hampaiden harjaus ja hoito viikottain. Harjaaminen ei useinkaan riit\u00e4, vaan kertynyt hammaskivi on rapsutettava pois. Monet el\u00e4intarvikeliikkeet myyv\u00e4t tarkoitukseen metallisia hammaskivenpoistajia, joissa litte\u00e4 p\u00e4\u00e4 poistaa tehokkaasti hammaskiven hampaan pinnalta. Piikkim\u00e4isi\u00e4 kyrettej\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hammasv\u00e4lien puhdistukseen. Hammaskive\u00e4 kertyy eniten poskihampaiden ulkopinnalle, eik\u00e4 tule unohtaa taaimpien poskihampaiden puhdistusta. Erityist\u00e4 huomiota kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 etuhampaisiin, sill\u00e4 niiss\u00e4 ien l\u00e4htee helpoiten vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n hoitamattomana. Hyvin usein italiaanon pysyvi\u00e4 hampaita joudutaan poistamaan hampaiden hoidosta huolimatta parodontiitin vuoksi. Koira tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rill\u00e4 hammaskiven poistossa mik\u00e4li siihen on aihetta, sill\u00e4 useinkaan kotikonstit eiv\u00e4t riit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jalanmurtumat<\/strong>
Ylivoimaisesti yleisin rodulle tyypillinen sairaus on murtuneet raajat. Voidaan puhua my\u00f6s perinn\u00f6llisest\u00e4 taipumuksesta murtumiin. Murtumatilastot ovat kuitenkin parantuneet huomattavasti viimeisten 20 vuoden aikana, johon osasyyn\u00e4 on mahdollisesti ollut rotutyypin muuttuminen, koon kasvaminen, koiranpidon muuttuminen sek\u00e4 geenipoolin kasvaminen. Yh\u00e4 edelleen murtumat ovat kuitenkin suuri ongelma rodussa. Keskim\u00e4\u00e4rin murtumia sattuu eniten kasvui\u00e4ss\u00e4 oleville nuorille, 6-18 kuukauden ik\u00e4isille koirille. Yleisimmin koiralta murtuu toinen eturaaja. Murtumia on p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti hoidettu asettamalla jalkaan leikkauksessa levy ja ruuveja, jotka tapauksen mukaan poistetaan luiden luuduttua yhteen. My\u00f6s muilla hoitomenetelmill\u00e4 on saatu hyvi\u00e4 tuloksia. Hoitoennusteet ovat olleet hyvi\u00e4 olettaen, ett\u00e4 ensimm\u00e4inen leikkaus onnistuu ongelmitta. Jalanmurtumariskin johdosta suositellaan, ett\u00e4 jokaiselle nuorelle koiralle otetaan vakuutus mahdollisten el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rikulujen kattamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Murtumia voidaan ehk\u00e4ist\u00e4 kiinnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huomiota pentueen vanhempien rakenteeseen ja luonteeseen. Pennuille tulee tarjota laadukasta ruokaa, ja pit\u00e4\u00e4 huoli riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 vitamiininsaannista. Pennun kotiuduttua on ehdottoman t\u00e4rke\u00e4\u00e4 suoda nuorelle koiralle runsaasti liikkumismahdollisuuksia vapaana turvallisella pohjalla, jolloin luustoon kohdistuu riitt\u00e4v\u00e4sti turvallista rasitusta ja koira oppii hallitsemaan liikkumistaan paremmin. Useimmiten jalat murtuvat kotioloissa koiran pudotessa huonekalun p\u00e4\u00e4lt\u00e4, joten sis\u00e4ll\u00e4 liikkumista on tarkkailtava ja rajoitettava tai rauhoitettava tarvittaessa.<\/p>\n\n\n\n

Lasiaisen rappeuma<\/strong>
Lasiaisen rappeuma tai VD (Vitreous Degeneration) on yleisimmin rodussa esiintyv\u00e4 silm\u00e4sairaus. Lasiaisen rappeumaan liittyy niin silm\u00e4n lasiaisen koostumuksen muuttuminen sek\u00e4 rihmat kuin lasiaisnesteen vuoto silm\u00e4n etukammioon. Silm\u00e4tutkimustilastot ovat Euroopan laajuisesti eritt\u00e4in huolestuttavia, sill\u00e4 on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yht\u00e4\u00e4n 6-vuotiaana silmien osalta terveeksi tutkittua koiraa. Pohjois-Amerikassa italianvinttikoirien silmi\u00e4 on tutkittu 80-luvulta l\u00e4htien, mutta Euroopassa silmi\u00e4 on alettu tutkia vasta 2000-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Suomi on Euroopan maista edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 terveysasioissa, sill\u00e4 kaikki jalostukseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t koirat tutkitaan silmien osalta. Muissa maissa koiria ei tutkita l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n yht\u00e4 systemaattisesti, ja monissa maissa lasiaisen rappeumaa ei edes diagnosoida.<\/p>\n\n\n\n

Lasiaisen rappeuma voi pahimmillaan johtaa muihin, vakavampiin sekund\u00e4\u00e4risiin silm\u00e4sairauksiin, kuten glaukoomaan, kaihiin, linssiluksaatioon tai verkkokalvon irtoamiseen, jotka aiheuttavat koiralle kipua ja voivat johtaa sokeutumiseen. Lasiaisen rappeuma itsess\u00e4\u00e4n ei aiheuta koiralle kipua, ja vain harvoin vaikuttaa n\u00e4k\u00f6kykyyn, mutta lasiaiseen liittyvien muutosten kyky vaikuttaa muiden silm\u00e4sairauksien kehittymiseen tekee sairaudesta ongelmallisen, ja siksi sen esiintymist\u00e4 tulee tarkkailla. On kuitenkin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, kuinka harvoin lasiaisen rappeuma rodussa aiheuttaa yksil\u00f6lle ongelmia, mik\u00e4 on her\u00e4tt\u00e4nyt my\u00f6s tutkimusryhmien mielenkiinnon. Lasiaisen rappeumasta aiheutuu silminn\u00e4ht\u00e4vi\u00e4 oireita eritt\u00e4in harvoin. Sairauteen ei ole olemassa hoitokeinoa.<\/p>\n\n\n\n

Patellaluksaatio eli polvilumpion sijoiltaanmeno<\/strong>
Rodussa esiintyy patellaluksaatiota eriasteisena. Polvivian vakavuus arvioidaan asteikolla 0\u20144. Patellaluksaatio voi olla toispuoleinen tai molemmissa polvissa. Patellaluksaatiota hoidetaan leikkauksella oireiden mukaan. Leikkausennuste on eritt\u00e4in hyv\u00e4. Aikav\u00e4lill\u00e4 2005\u20142012 Suomessa tehtyjen polvitarkastusten perusteella patellaluksaation esiintyvyys on noin 8 %.<\/p>\n\n\n\n

Syd\u00e4nsairaudet<\/strong>
Rodussa esiintyy erilaisia syd\u00e4nsairauksia jonkin verran. Suomessa aikav\u00e4lill\u00e4 2005\u20142012 tehtyjen syd\u00e4ntutkimusten perusteella eri syd\u00e4nsairauksien esiintyvyys on noin 10 %. Useimmiten syd\u00e4nsairautta aletaan ep\u00e4ill\u00e4 syd\u00e4nkuuntelun sivu\u00e4\u00e4nil\u00f6yd\u00f6ksen perusteella. Lopullinen diagnoosi saadaan syd\u00e4nultralla, joka on kuuntelua huomattavasti informatiivisempi. Rodussa on todettu ainakin seuraavia syd\u00e4nsairauksia: DCM (dilatoiva kardiomyopatia), keuhkovaltimon ahtauma, l\u00e4pp\u00e4vika, PDA (patentti ductus arteriosus). Viimeisimm\u00e4n terveyskyselyn perusteella eriasteisten syd\u00e4nvikojen esiintyvyys on nousussa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rodun terveydentila Alla on listattu joitain rodussa esiintyvi\u00e4 terveydellisi\u00e4 ongelmia, ja kerrottu niiden hoidosta sek\u00e4 merkityksest\u00e4 koiran el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Suomen Italiaanot ja Cirnecot ry teetti vuoden 2012 alussa terveyskyselyn, jonka tuloksiin voi tutustua t\u00e4\u00e4ll\u00e4. AllergiatItalianvinttikoirilla on aiemmin esiintynyt kohtalaisen v\u00e4h\u00e4n erilaisia allergioita, mutta viimeisimm\u00e4n vuonna 2012 teetetyn terveyskyselyn perusteella allergioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on nousussa. Rodussa esiintyy niin […]<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-186","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.berylline.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/186","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.berylline.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.berylline.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.berylline.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.berylline.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=186"}],"version-history":[{"count":23,"href":"http:\/\/www.berylline.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/186\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4635,"href":"http:\/\/www.berylline.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/186\/revisions\/4635"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.berylline.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=186"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}