{"id":53,"date":"2012-05-15T11:20:30","date_gmt":"2012-05-15T11:20:30","guid":{"rendered":"http:\/\/www.berylline.fi\/test\/?page_id=53"},"modified":"2025-02-13T13:41:29","modified_gmt":"2025-02-13T13:41:29","slug":"rodusta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.berylline.fi\/en\/rodusta\/","title":{"rendered":"Rodusta"},"content":{"rendered":"
<\/div>\n\n\n\n

Italianvinttikoira rotuna<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Rotukuvaus Suomen Italiaanot ja Cirnecot ry:n sivuilta<\/a>:<\/em><\/p>\n\n\n\n

Italianvinttikoira (\u201citaliaano\u201d, \u201citsku\u201d) on vinttikoirista pienin rotu. Se on ulkomuodoltaan hienostunut, siro ja tyylik\u00e4s koira, joka liikkuu rodulle tyypillisin kevein askelein. Sek\u00e4 urosten ett\u00e4 narttujen s\u00e4k\u00e4korkeus on 32\u201338 cm ja paino alle 5 kg. Karva on eritt\u00e4in sile\u00e4\u00e4 ja karvanl\u00e4ht\u00f6 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. V\u00e4rilt\u00e4\u00e4n italianvinttikoira on isabellanv\u00e4rinen, harmaa eri vivahtein tai musta. Italianvinttikoira on mainio seurakoira, mutta sen kanssa voi harrastaa mm. vinttikoirien rata- ja maastokilpailuja, agilitya, tokoa sek\u00e4 n\u00e4yttelyit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Luonteeltaan italianvinttikoira on eloisa, l\u00e4heisyydenhaluinen ja leikkis\u00e4. Kuten rodun nimest\u00e4 k\u00e4y ilmi, on rodun kotimaa Italia. Italianvinttikoira kuuluu FCI-maissa ryhm\u00e4\u00e4n 10 (vinttikoirat), mutta FCI:n ulkopuolisissa maissa (mm. Iso-Britannia, USA) rotu kuuluu k\u00e4\u00e4pi\u00f6koiraryhm\u00e4\u00e4n. Rotuj\u00e4rjest\u00f6n\u00e4 Suomessa toimii Suomen Vinttikoiraliitto ja rotuyhdistyksen\u00e4 vuonna 1999 perustettu yhteinen yhdistys italianvinttikoirille ja cirneco dell\u2019Etnoille, Suomen Italiaanot ja Cirnecot ry.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Historiaa<\/h4>\n\n\n\n

Italianvinttikoira polveutuu muinaisen Egyptin faaraoiden hovissa pidetyist\u00e4 pienikokoisista vinttikoirista. Kreikan Lakoniasta l\u00f6ydetyiss\u00e4 maljakoissa ja maljoissa on runsaasti kuvia, joista voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 rotu kulkeutui Kreikan kautta Italiaan noin 500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Rodun ensimm\u00e4isen\u00e4 tunnettuna kasvattajana pidet\u00e4\u00e4n Egyptin hallitsijaa Kleopatraa. Rotua esiintyy monien aatelisten muotokuvissa ja maalauksissa varsinkin renessanssin aikana ja niist\u00e4 voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 rotu on s\u00e4ilynyt l\u00e4hes muuttumattomana l\u00e4pi vuosisatojen. 1800-luvun loppuun asti italianvinttikoirat olivat vain ylh\u00e4is\u00f6n lemmikkej\u00e4 ja kasvattaminen v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Italianvinttikoiria omistivat mm. Englannin Kaarle I ja Fredrik Suuri, jolla oli noin 80 italianvinttikoiraa. Italianvinttikoiran p\u00e4\u00e4tarkoitus lienee ollut kautta aikojen olla seurakoirana hovien naisille, mutta ilmeisesti se on p\u00e4\u00e4ssyt naisten mukaan my\u00f6s mets\u00e4stysretkille samalla kun miehet mets\u00e4stiv\u00e4t isojen koiriensa avulla. FCI:n perustamista seuraavina vuosikymmenin\u00e4 italianvinttikoira kuului k\u00e4\u00e4pi\u00f6koiraryhm\u00e4\u00e4n, ja vasta 1960-luvulla se siirrettiin osaksi vinttikoiraryhm\u00e4\u00e4. Ensimm\u00e4iset italianvinttikoirat tulivat Suomeen 1910-luvulla, mutta kasvatusty\u00f6 k\u00e4ynnistyi vasta 1960-luvulla. Suomessa on nykyisin 400-500 italianvinttikoiraa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Luonne<\/h4>\n\n\n\n

Useimmiten italianvinttikoira on avoin ja yst\u00e4v\u00e4llinen vieraita kohtaan, mutta rodussa on my\u00f6s pid\u00e4ttyv\u00e4isi\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4. Italianvinttikoiran ei kuitenkaan koskaan tulisi olla arka. Italianvinttikoira on my\u00f6s hellyydenkipe\u00e4, l\u00e4heisyydenhaluinen, iloinen, eloisa ja leikkis\u00e4. Sit\u00e4 voisi kuvailla kissamaiseksi, koska se rakastaa kiipeill\u00e4 p\u00f6ydill\u00e4 ja k\u00e4vell\u00e4 sohvalla istuvan ihmisen p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Italianvinttikoiralla ei yleens\u00e4 ole kovinkaan paljon miellytt\u00e4misenhalua, vaan se tottelee useimmiten vain silloin, kun asiasta on sille itselleen hy\u00f6ty\u00e4. Kuitenkin italianvinttikoira sopii hyvin ensimm\u00e4iseksi koiraksi. Toki italianvinttikoira tarvitsee pentuaikana normaalin tapa- ja peruskasvatuksen kuten mik\u00e4 tahansa muukin rotu. Pentuaikainen sosiaalistaminen eli tutustuttaminen eri asioihin on my\u00f6s eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta pennusta ei tulisi arka sosiaalistamisen v\u00e4hyyden vuoksi. Kaupunkilaiskoiraksi ja kerrostaloon italianvinttikoira sopii hyvin. Useimmilla italianvinttikoirilla on riistavietti\u00e4. Riistavietin omaavaa yksil\u00f6\u00e4 kannattaa pit\u00e4\u00e4 vapaana vain turvallisella alueella poissa autoteiden l\u00e4hettyvilt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n

Hoito ja terveys<\/h4>\n\n\n\n

Italianvinttikoira on eritt\u00e4in helppohoitoinen rotu. Karvanl\u00e4ht\u00f6 on l\u00e4hes olematonta ja turkki ei m\u00e4rk\u00e4n\u00e4k\u00e4\u00e4n haise lainkaan koiralle. Italianvinttikoiran hampaiden huoltoon kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota, koska rodulle on tyypillist\u00e4 runsas hammaskiven kertyminen hampaisiin, mik\u00e4 voi aiheuttaa hampaiden irtoamista. Pennun sis\u00e4siisteyskasvatuksessa on oltava huolellinen kuten muidenkin pienikokoisten rotujen kanssa. Pienet koirat voivat olla hitaampia oppimaan sis\u00e4siisteyden kuin isompikokoiset rodut. Koska italianvinttikoira on ohutturkkinen ja alusvillaton koira eik\u00e4 sill\u00e4 ole juurikaan rasvakerrosta suojanaan, on se hyvin kylm\u00e4narka koira. L\u00e4mpim\u00e4n takin italianvinttikoira tarvitsee jo ennen pakkasiakin. Kovemmilla pakkasilla italianvinttikoira puetaan lahkeelliseen toppapukuun, tossuihin ja hattuun. L\u00e4mpim\u00e4st\u00e4 vaatetuksesta huolimatta jotkut italianvinttikoirat eiv\u00e4t halua ulkoilla kovilla pakkasilla kuin hetken.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Italianvinttikoira on melko terve rotu. Rodussa esiintyy kuitenkin joitakin silm\u00e4sairauksia (lasiaisen rappeumaa, kaihia) sek\u00e4 polvilumpion sijoiltaanmenoa. Vastuuntuntoiset kasvattajat tutkituttavat jalostuskoiransa n\u00e4ilt\u00e4 osin. Lis\u00e4ksi esiintyy epilepsiaa, syd\u00e4nvikaa sek\u00e4 kaljuuntumista (sinisen koiran syndrooma, CDA). Nuorilla, yleens\u00e4 alle vuoden ik\u00e4isill\u00e4 italiaanoilla, on esiintynyt jonkin verran jalkojen luunmurtumia johtuen vilkkaan koiran liian suurista ep\u00e4onnistuneista loikista alas sek\u00e4 ohuista raajoista. Monet pennunomistajat p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t ottamaan el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rikuluvakuutuksen varmuuden vuoksi, sill\u00e4 murtumien hoito on kallista.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Italianvinttikoira rotuna Rotukuvaus Suomen Italiaanot ja Cirnecot ry:n sivuilta: Italianvinttikoira (\u201citaliaano\u201d, \u201citsku\u201d) on vinttikoirista pienin rotu. Se on ulkomuodoltaan hienostunut, siro ja tyylik\u00e4s koira, joka liikkuu rodulle tyypillisin kevein askelein. Sek\u00e4 urosten ett\u00e4 narttujen s\u00e4k\u00e4korkeus on 32\u201338 cm ja paino alle 5 kg. Karva on eritt\u00e4in sile\u00e4\u00e4 ja karvanl\u00e4ht\u00f6 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. V\u00e4rilt\u00e4\u00e4n italianvinttikoira on isabellanv\u00e4rinen, harmaa […]<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-53","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.berylline.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/53","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.berylline.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.berylline.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.berylline.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.berylline.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=53"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/www.berylline.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/53\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4258,"href":"https:\/\/www.berylline.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/53\/revisions\/4258"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.berylline.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=53"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}