Alla on listattu joitain rodussa esiintyviä terveydellisiä ongelmia, ja kerrottu niiden hoidosta sekä merkityksestä koiran elämään. Suomen Italiaanot ja Cirnecot ry teetti vuoden 2012 alussa terveyskyselyn, jonka tuloksiin voi tutustua täällä.
Allergiat
Italianvinttikoirilla on aiemmin esiintynyt kohtalaisen vähän erilaisia allergioita, mutta viimeisimmän vuonna 2012 teetetyn terveyskyselyn perusteella allergioiden määrä on nousussa. Rodussa esiintyy niin yliherkkyyttä eri ruoka-aineille kuin suolistoon ja vatsan toimintaan liittyviä vaivoja.
Autoimmuunisairaudet
Rodussa esiintyy eri autoimmuunisairauksia yksittäistapauksina (AIHA, SLO, IMPA, White Shaker, Vitiligo, Addisonin tauti). Autoimmuunisairaudet ovat ongelmallisia, sillä ne ovat erittäin haasteellisia hoidettavia. Kantasoluhoidot ovat kalliita ja tutkimus alkutekijöissään.
Blue Dog Syndrome, CDA
Sinisen koiran syndrooma eli CDA on ihosairaus, jota esiintyy haalistumavärisillä koirilla (siniset/harmaat ja isabellanväriset koirat). Koira alkaa kaljuuntua selän ja pään alueelta keskimäärin 1-5 vuoden iässä. Sairautta esiintyy rodussa eriasteisena. Jotkut koirat kaljuuntuvat täysin, toisilla selän alueella huomaa muutamia karvattomia kohtia mikäli katsoo tarkkaan. Sairautta ei ole pääsääntöisesti hoidettu, sillä se ei tiettävästi aiheuta koiralle kipua, kutinaa tai muita vaivoja. Kaikki haalistumaväriset koirat eivät ole sairaita.
Epilepsia
Epilepsian esiintyvyys rodussa on noin 7 %. Sairaus puhkeaa keskimäärin 2-5 vuoden iässä ja siitä on eriasteisia muunnoksia.
Hammaskivi
Italianvinttikoirille kertyy yksilöstä riippuen runsaasti hammaskiveä, ja parodontiitti on kohtalaisen yleinen vaiva. Tästä syystä hampaidenhoidosta on tehtävä heti pennusta rutiininomainen toimenpide, kuten kynsien leikkaus. Pentua voidaan totutella tuleviin hoitotoimenpiteisiin antamalla sille hammasharja leluksi. Kun pentuhampaat ovat vaihtuneet pysyviin ja kasvu pysähtynyt, aloitetaan hampaiden harjaus ja hoito viikottain. Harjaaminen ei useinkaan riitä, vaan kertynyt hammaskivi on rapsutettava pois. Monet eläintarvikeliikkeet myyvät tarkoitukseen metallisia hammaskivenpoistajia, joissa litteä pää poistaa tehokkaasti hammaskiven. Piikkimäisiä kyrettejä voidaan käyttää hammasvälien puhdistukseen. Hammaskiveä kertyy eniten poskihampaiden ulkopinnalle, eikä tule unohtaa taaimpien poskihampaiden puhdistusta. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää etuhampaisiin, sillä niissä ien lähtee helpoiten vetäytymään hoitamattomana. Hyvin usein italiaanon pysyviä hampaita joudutaan poistamaan hampaiden hoidosta huolimatta parodontiitin vuoksi.
Koira tulee käyttää säännöllisin väliajoin eläinlääkärillä hammaskiven poistossa mikäli siihen on aihetta.
Jalanmurtumat
Ylivoimaisesti yleisin rodulle tyypillinen sairaus on murtuneet raajat. Voidaan puhua myös perinnöllisestä taipumuksesta murtumiin. Murtumatilastot ovat kuitenkin parantuneet huomattavasti viimeisten 20 vuoden aikana, johon osasyynä on mahdollisesti ollut rotutyypin muuttuminen, koon kasvaminen, koiranpidon muuttuminen sekä geenipoolin kasvaminen. Yhä edelleen murtumat ovat kuitenkin suuri ongelma rodussa. Keskimäärin murtumia sattuu eniten kasvuiässä oleville nuorille, 6-18 kuukauden ikäisille koirille. Yleisimmin koiralta murtuu toinen eturaaja. Murtumia on pääsääntöisesti hoidettu asettamalla jalkaan leikkauksessa levy ja ruuveja, jotka tapauksen mukaan poistetaan luiden luuduttua yhteen. Myös muilla hoitomenetelmillä on saatu hyviä tuloksia. Hoitoennusteet ovat olleet hyviä olettaen, että ensimmäinen leikkaus onnistuu ongelmitta. Jalanmurtumariskin johdosta suositellaan, että jokaiselle nuorelle koiralle otetaan vakuutus mahdollisten eläinlääkärikulujen kattamiseksi.
Murtumia voidaan ehkäistä kiinnittämällä huomiota pentueen vanhempien rakenteeseen ja luonteeseen. Pennuille tulee tarjota laadukasta ruokaa, ja pitää huoli riittävästä vitamiininsaannista. Pennun kotiuduttua on ehdottoman tärkeää suoda nuorelle koiralle runsaasti liikkumismahdollisuuksia vapaana turvallisella pohjalla, jolloin luustoon kohdistuu riittävästi turvallista rasitusta ja koira oppii hallitsemaan liikkumistaan paremmin. Useimmiten jalat murtuvat kotioloissa koiran pudotessa huonekalun päältä, joten sisällä liikkumista on tarkkailtava ja rajoitettava tai rauhoitettava tarvittaessa.
Lasiaisen rappeuma
Lasiaisen rappeuma tai VD (Vitreous Degeneration) on yleisimmin rodussa esiintyvä silmäsairaus. Lasiaisen rappeumaan liittyy niin silmän lasiaisen koostumuksen muuttuminen sekä rihmat kuin lasiaisnesteen vuoto silmän etukammioon. Silmätutkimustilastot ovat Euroopan laajuisesti erittäin huolestuttavia, sillä on vaikea löytää yhtään 6-vuotiaana silmien osalta terveeksi tutkittua koiraa. Pohjois-Amerikassa italianvinttikoirien silmiä on tutkittu 80-luvulta lähtien, mutta Euroopassa silmiä on alettu tutkia vasta 2000-luvun puolivälissä. Suomi on Euroopan maista edelläkävijä terveysasioissa, sillä kaikki jalostukseen käytettävät koirat tutkitaan silmien osalta. Muissa maissa koiria ei tutkita läheskään yhtä systemaattisesti, ja monissa maissa lasiaisen rappeumaa ei edes diagnosoida.
Lasiaisen rappeuma voi pahimmillaan johtaa muihin, vakavampiin sekundäärisiin silmäsairauksiin, kuten glaukoomaan, kaihiin, linssiluksaatioon tai verkkokalvon irtoamiseen, jotka aiheuttavat koiralle kipua ja voivat johtaa sokeutumiseen. Lasiaisen rappeuma itsessään ei aiheuta koiralle kipua, ja vain harvoin vaikuttaa näkökykyyn, mutta lasiaiseen liittyvien muutosten kyky vaikuttaa muiden silmäsairauksien kehittymiseen tekee sairaudesta ongelmallisen, ja siksi sen esiintymistä tulee tarkkailla. On kuitenkin yllättävää, kuinka harvoin lasiaisen rappeuma rodussa aiheuttaa yksilölle ongelmia, mikä on herättänyt myös tutkimusryhmien mielenkiinnon. Lasiaisen rappeumasta aiheutuu silminnähtäviä oireita erittäin harvoin. Sairauteen ei ole olemassa hoitokeinoa.
Patellaluksaatio eli polvilumpion sijoiltaanmeno
Rodussa esiintyy patellaluksaatiota eriasteisena. Polvivian vakavuus arvioidaan asteikolla 0-4. Patellaluksaatio voi olla toispuoleinen tai molemmissa polvissa. Patellaluksaatiota hoidetaan leikkauksella oireiden mukaan. Leikkausennuste on erittäin hyvä. Aikavälillä 2005-2012 Suomessa tehtyjen polvitarkastusten perusteella patellaluksaation esiintyvyys on noin 8 %.
Sydänsairaudet
Rodussa esiintyy erilaisia sydänsairauksia jonkin verran. Suomessa aikavälillä 2005-2012 tehtyjen sydäntutkimusten perusteella eri sydänsairauksien esiintyvyys on noin 10 %. Useimmiten sydänsairautta aletaan epäillä sydänkuuntelun sivuäänilöydöksen perusteella. Lopullinen diagnoosi saadaan sydänultralla, joka on kuuntelua huomattavasti informatiivisempi. Rodussa on todettu ainakin seuraavia sydänsairauksia: DCM (dilatoiva kardiomyopatia), keuhkovaltimon ahtauma, läppävika, PDA (patentti ductus arteriosus). Viimeisimmän terveyskyselyn perusteella eriasteisten sydänvikojen esiintyvyys on nousussa.